Taitaa aika monella nartulla olla juoksut menossa. Piip. Olisipa teiniporokoirasta kiva päästä vähän "tiedäthän". Piip. Niitä on ihan joka puolella. PIIP.
Että niissä meiningeissä on sujunut tässä viimeiset pari viikkoa. Omistajakin alkaa olla välillä ihan, että nyt *piiiip*. Mutta ollaan treenattu paljon kotosalla jotta poika saisi muuta mietittävää ja se vähä, mitä ollaan kentällä käyty, on sujunut yllättävän hyvin yleisen mielentilan huomioiden. Paitsi tämänpäiväinen paikkamakuu, joka oli kyllä lähtökohtaisestikin typerä idea (vieressä juoksuinen narttu, tosin ei siis lähelläkään tärppejä, mutta kuitenkin), se meni hyvin piippiip. Mutta ihan oma moka. Häiriöön nähden Humu kyllä pysyi hyvin. Vieressä olevat koirat eivät pysyneet niin hyvin ja hässäkän seurauksena Humukin kerran nousi, mutta onneksi minua kohti eikä muita koiria. Joten koirasta voi olla ylpeä piipityksestä huolimatta, mutta treeninsuunnittelu meni kyllä ihan metsään.
Lisäksi harjoiteltiin tänään kontaktia perusasennossa, käännöksiä paikoillaan, seuraamista suoralla ja otettiin vielä yksi vauhtiluoksetulo, pari hyppyäkin ja vielä hieman liikkeestä seisomista. Kontakti, käännökset ja seuraaminen sujui tosi hyvin. Seuraamiseen hetsasin kunnolla, mutta seurasikin sitten hyvässä vireessä ja piti paikan hienosti myös juoksuosuudessa. Palkkautui hienosti riehuttamalla ja etenkin luoksetulon jälkeen leikki hyvin, oikein kunnon ärinällä. Hyppy sujui yllättävän hyvin treenin määrään nähden, mutta ennakoi perusasentoa. Seisomista pitää treenata lisää. Siksi teinkin hieman liikkeestä seisomista (ei varsinaisesta seuraamisesta, mutta koira mukana kävellen), oli v a i k e a a. Ollaan harjoiteltu nyt nopeaa maahanmenoa ja sitä tarjottiin välillä, välillä istumista... huomasin, että ihan oman elekielen syytä, heilun ja huidon vaikka tarkoitus olisi vain kävellä. Lopulta muistui kyllä onneksi se seisominenkin mieleen.
Kotona on jatkettu peruuttamisen ja nopean maahanmenon treeniä. Molemmat menee tosi hyvää vauhtia eteenpäin. Seiso-maahan alkaa jo näyttää hyvältä, kun vielä saisi heittäytymisen istumisesta toimimaan. Peruutusta tarjotaan jo moonta askelta, pitäisi viedä sitä nyt häiriöön. Nouto samaten toimii nyt kotona kivasti, kunhan piipityskausi hieman laantuu, sen voisi viedä kentälle. Välillä ollaan käyty jossain ihmisten ilmoillakin kyllä treenaamassa nytkin, mutta tehty helpompia juttuja. Ollaan myös käyty Kalliossa ja Vallilassa ihan vaan treenaamassa ohituksia. Ne muuten sujuu jo vähän paremmin, toki niitä katastrofeja sattuu edelleen välillä, mutta keskiverto-ohitus on jo kohtuullisen asiallinen. Tuijotuksesta joutuu huomauttamaan vielä joka kerta, mutta kiskomista ja haukkumista tapahtuu harvemmin ja harvemmin. Kontaktiakin välillä vilahtaa, joskus jopa nami kelpaa.
Agilityssä haistelu on vähentynyt, viime kerralla tiukan vahtimisen linja johti jo tosi hyvään työntekoon ja haisteluongelma likipitäen unohtui. Rengaskin näytti sujuvan mainiosti, vaikkei sitä taas oltu tehty hetkeen :) kotosalla tehty kiertämisen harjoittelukin oli selvästi kantanut hedelmää ja ohjauskin tuntui parantuneen tasolta 0 tasolle 0.1. Ja tässäkään ei siis ongelmana ole koira vaan täysin pihalla oleva ohjaaja... Kiertämisestä alkaa vihdoin tulla kiva liike Humun mielestä, se on tajunnut jutun juonen molempiin suuntiin. Lenkeillä ollaan harjoiteltu kiertämistä ja ohjaamista parin lyhtypylvään kera.
Nyt lokakuussa alkaa taas tokokurssi ja myös agilitytreenit joka toinen viikko HSKH:lla. Jänskää ja kivaa, kouluttajat on ihan vieraita, mutta mailiesittelyjen perusteella odotan innolla :) Ensi vuotta varten pistin lisäksi kyselyä vetämään HEPeKo:lle, josko päästäisiin hakua treenaamaan...
No comments:
Post a Comment