Edellinen paranee, uutta pukkaa - ja se mitä ehdittiin tehdä siinä välissä

Puruhaava tassussa parani erinomaisesti ja ehdittiin käydä jo yksissä agility- ja yksissä tokotreeneissä haavan parantumisen jälkeen. Tänä maanantaina Humu onnistui kuitenkin lenkillä saamaan haavan oikean takajalan anturaan. En huomannut yhtään missä tilanteessa haavan sai, vasta kotona näin, että tassussa näkyy verta. Vekki on ihan kunnollinen, muttei katastrofaalinen. Päätettiin yrittää kotihoitoa näillä ohjeilla, ja niillä on nyt menty - tosin hieman soveltaen, kun ollaan niin surkeita teippaajia... mutta onneksi haava on jo lähtenyt parantumaan ihan hyvin (teipit on jo nyt irronnut pariin kertaan, niin on päässyt tarkistamaan), sormet ristissä, ettei mene huonompaan.

Mutta nyt on tosiaan taas taukoa treeneistä, ja myös irti juoksentelusta, jotta haava pääsee parantumaan kunnolla. Humun Mörri-veljeltä saatiin kunnon töppönenkin lainaan. Ollaan kyllä lenkkeilty ihan kunnon lenkkejä remmissä, mutta eipä se tuolle riitä. Olen jopa hölkännyt! On sujunut yllättävän hyvin (siis oman kunnon puolesta), kunhan tarpeeksi hitaasti menee, eli sitä vauhtia, että Humu juuri ja juuri suostuu ravaamaan passin sijaan vaikka vähän hönkää olisikin.

Koska nyt mennään käänteisessä aikajärjestyksessä, niin tähän voisi vielä selostaa ne treenit joihin välissä ehdittiin. Tiivistettynä Vision agility meni taas superhyvin ja HSKH:n tokosta jäi taas kökkö fiilis. Aikajärjestys näillä olisi tuo, mutta aloitetaan huonosta, että voidaan lopettaa hyvään. Siis toko.

Aiheena oli liikkeiden välit, kehääntulo, paikkamakuu. Paikkamakuu oli ihan piippiippiip, se tehtiin heti aluksi, eikä Humu ollut ehtinyt tasaantua yhtään. Väärä mielentila, ei kai kannattaisi nyt tehdä hallilla ollenkaan paikkamakuuta. Kehääntulotarkastuksessa ja luoksepäästävyydessä namitin, häntä vispasi mutta hillitsi itsensä.

Liikkeiden välien treeniä tehtiin ihan liian vaikeasti taas häiriöön ja mielentilaan nähden. Ensin siis liikkuroitu lyhyt seuraaminen (joka olisi jo itsessään voinut oll treenin ja palkan aihe tässä tilanteessa), sitten sosiaalinen palkka, siirtyminen seuraavan liikkeen alkuun, palkka. Toimi ihan hyvin ekan kerran, ja sitten ei enää toiminutkaan, kun sai liian harvoin palkkaa eikä jaksanut keskittyä. Oli tarkoitus tehdä luoksetulo, mutta jäi haukkumaan (mitäh? ihan liian kiihkossa kai vain) kun jätin istumaan. Joten vein vaan häkkiin jäähylle. Ja sen jälkeen seuraaminenkin levisi ihan täysin haahuiluksi, olisi pitänyt välissä ottaa jotain tiheällä palkalla ja sitten vasta palata pidempään palkattomaan. Siitä tulee vaan niin ylimielinen olo, jos ilmoittaa kouluttajalle, että nyt tehdään välissä jotain muuta ja sitten voidaan jatkaa.

Tehtiin vielä pelkkiä kehääntuloja, eli siirtymä kehään, osoitetulle paikalle, "valmis" ja palkka. Ne meni sentään vähän paremmin, oli tarpeeksi pilkottu juttu. Mutta en ole yhtään tyytyväinen omaan, enkä koiran mielentilaan treeneissä, missään vaiheessa. Pitäisi päästä hallille nyt treenaamaan usein, jotta tottuisi paikkaan paremmin, mutta päinvastoin vaan harvemmin ja harvemmin näköjään päästään treeneihin.

Melkein kahden viikon takaiset agilitytreenit Visiolla puolestaan sujui hyvin. Tehtiin ensin kepit, jotka sujui alkuorientoitumisen jälkeen taas aika hyvin. Ihan kylmiltään ei toiminut, mutta kun otin alkuun loppupäästä pari väliä ja sitten puolikkaat kepit, niin sujui, tehtiin myös puolikkaat kepit + palkka + puolikkaat kepit. Humu tajuaa idean, vauhti on vielä hidas, mutta selvästi itsenäisyys lisääntyy jo. Kyllä se siitä :)

Sitten tehtiin kolmella hypyllä (kuvassa 2-4) ja u-putkella työntämisen ja vetämisen treeniä (onko tälle joku hieno nimi?), tosin ei vedetty koiraa joka välissä, vaan kuten kuvasta näkyy. Kuvassa olevaan suuntaan meni hyvin, toisella puolella olen itse ihan hukassa. Sitten tehtiin kuvan mukaisesti kuutta estettä (mittakaavat ja kaikki on tuossa ihan miten sattuu, mutta aika lyhyillä ja helpoilla väleillä siis esteeltä toiselle rallatellen). Vision sisäpuomi oli alkuun jännä (oho!), mutta toisella kerralla se mentiin jo reippaasti. Kerran ohjasin hyppyjen jälkeen väärin ja Humu lähtikin putken toiseen päähän - kehuin ihan sairaasti, sillä se oli tehnyt juuri niinkuin ohjasin ja mennyt putkeen aika vaikeasta kulmasta. Sitten tehtiin vielä kuten kuuluu ja meni hyvin, kontaktit hyvät, kaikki vauhdikasta ja hypyillä kikkailustakin saatiin kiinni.