Mihin se hyvä fiilis meni - ja vielä purraankin

Nyt on sellainen suvantovaihe. Vielä vähän aikaa sitten tuntui, että oltiin menty hirveästi etenpäin ja onnistutaan kaikessa kun vaan yritetään. Nyt on sellainen fiilis, että koskaan ei tule mistään mitään ja koskaan ei edetä mihinkään ja aina tulee jotain. Eli perus kiukuttelua.

Viime viikon tokotreenit meni taas ihan höpöhöpöksi. Hallissa on niin paljon häiriötä, että Humun saaminen oikeaan mielentilaan tuntuu ihan toivottomalta. Se tekee onneksi pätkittäin hyvin, mutta sitten taas välillä yhteys koiraan katoaa täysin - tai toinen vaihtoehto on, että yhteys on, mutta kierrokset estää järkevän toiminnan. Tehtiin ruutua, joka on ollut tähän asti Humulle helppoa ja hauskaa (ollaan tehty siis vasta ruutuun juoksemista), mutta sekin meni jotenkin ihan sähläykseksi, Humu tuijotteli vaan naapurikentällä haukkuvan koiran suuntaan, eikä keskittynyt yhtään. Osui se nyt oikeaankin suuntaan juoksiessaan, mutta ei ollut kyllä yhtään hyvä. Koitettiin aloittaa sivuaskelien treeni, vaikeaa, mutta siinä sentään Humu keskittyi pätkittäin hyvin, kun oli tarpeeksi vaativa tehtävä. Mutta paikkamakuussa se haukahti pari kertaa. Kraah. Vein mitään sanomatta häkkiin ja otin hetken päästä lyhyenä uuden, oli hiljaa ja pääsi palkkaamaan. Lyhyt paikalla istuminen myös oli ihan hyvä. Liikaa häiriötä silti, ihan väärä mielentila. Paska maku suussa koko treeneistä, onnistumiset ei lämmitä kun "kokonaisvaikutus" jää huonoksi.

Käytiin treenien jälkeen ulkokentällä tekemässä korjaussarjana luoksetuloa, seuraamista ja hyppy. Teki hyvin kun rauhoittui. Pari ekaa luoksetuloa oli huonoja, vieläkin oli selvästi vähän tättärää eikä keskittynyt, unohti mihin nyt ylipäätään olikaan tulossa ja mikä perusasento? - en palkannut. Otin lyhyeltä matkalta isoilla kehuilla sivulletulon ja sitten uusiksi. Teki hyvin :) Seuraamisessa oli superhyvä, otin myös käännökset molempiin suuntiin ja vasemmalle oli ihan mainio, oikeallekin tosi hyvä - vielä saisi vähän aktiivisemmin pitää oikeaa paikkaa, mutta nyt jääminen oli kyllä minimaalista. Hypyssä ensimmäisellä en ottanut edes pysäytystä, toisella pysäytyksestä palkka, hyvin meni.

Maanantain agility Visiolla sujui kyllä taas erinomaisesti. Se on menneen viikon valopikku. Tehtiin samaan aikaan Pihla-koiran kanssa eri "tehtäväpisteillä", mikä ei tuottanut mitään ongelmia, Humu keskittyi hyvin. Tauoilla laitoin Humun kevythäkkiin, sai hyvin nollattua tilanteen tehtävien välissä. Ensin kerättiin ja käytettiin alkuintoa suoralla irtoamistehtävällä 3xhyppy + suora putki. Ihan nappiin, tietty. Seuraavaksi tehtiin keppejä. 6 + 6 keppiä, pätkien välissä reilu metri. Tein ensin pelkkää ekaa pätkää namialusta etäpalkkana. Ekalla kokeilulla Humu yritti karata palkalle, joten tein ensin vikan välin, kaksi vikaa väliä ja lopulta kaikki 6 keppiä. Alkoi sujua ja idea hahmottua, viimeisen kepin yritti vielä pari kertaa oikoa, mutta suurin osa toistoista hyviä ja pystyin jättämään käsiavun kokonaan pois. Otin toisen pätkän mukaan, mutta edelleen nami myös pätkien välissä, eli 6 keppiä + palkka alustalta + 6 keppiä + palkka alustalta. Meni tosi hyvin! Tosi hienoa, että keppien idea alkaa hahmottua, epämääräisestä opetuksesta huolimatta :)

Viimeisenä hassuteltiin vähän, 8-kieputusta hypyllä (meni hyvin, mutta äänteli jonkunverran kun ei olla tätä juuri tehty) ja sitten yksittäisenä pöytää, A:ta, putkea. Lopuksi peräjälkeen: hyppy, pöytä, tiukka kulma A:lle (namialustalla kontaktille pysäytys hyvä), putki (jonkun verran kulmaa sisääntulossa, mutta olin lähellä putken suuta), jonka toisessa päässä odotti etäpalkka. Etäpalkka suussa hyppäsi sitten vielä 3 hyppyä, ne kun oli siinä tarjolla.

Sitten taas palattiin kiukuttelun syövereihin kun Humu sai ti hammasta etujalkaansa. Haava on pieni, mutta tiistaina pelästyin kuin reagoi silloin niin vahvasti ja illalla oli lähes kolmijalkainen. Käytiin päivystyksessä hakemassa kipupiikki ja antibiootit, ja nyt on mennyt ihan hyvin, eikä Humu enää arista jalkaa. Virtaa vaan tuntuu kertyvän, kun tassunsuojaviritykset ei  kestä kunnon menossa mukana, ja joudutaan lenkkeilemään rauhallisemmin. Ja tietty taas jää myös treenejä väliin, keskiviikkona ei tietenkään voitu agilityyn mennä ja jätin myös tämänpäiväiset tokoilut väliin. Varmuuden vuoksi (Humu ei kiihkoissaan näytä vaikka sattuisikin ja kipeää koiraa en treenaa) ja osittain myös siksi, että koira vaikuttaa jo parin päivän keventelyn jälkeen olevan sen verran tättärää, että tuskin jäisi ainakaan viimekertaista parempaa makua suuhun. Jos mitään ihmeempiä takapakkeja ei tule, niin eiköhän ensi viikolla olla taas meiningeissä mukana. Harmittaa, kun kokoajan on jotain pientä. Toisaalta onni, ettei mitään suurta.

No comments:

Post a Comment