Lauantaina käytiin taas hakemassa vähän Anna-Leenalta oppeja. Mokasin, kun en ottanut Humua ajoissa autosta ulos "jäähtymään", joten meidän treenivuoro jouduttiin aloittamaan sitomalla Humu aitaan kiinni ja ihan vaan rupattelemalla. Humu tasaantui aika pian, mutta ei ollut niin hyvä kuin olisi voinut olla pidemmän hengailun kanssa.
Tehtiin jääviä. Niihin täytyy harjoitella nyt napakkuutta palaamalla hassuttelu-leikkeihin, joista nopeat asennonotot. Mielummin koira edessä kuin sivulla nyt alkuun. Maahanmenoa voisi koittaa liikkeessä pomppujen kautta, eli samaa mitä ollaan jo tehty paikoillaan, mutta vauhti mukaan! Lelupalkkaa voisi käyttää enemmän, se varmaan nopeuttaisi ainakin seisomaan jäämistä - maahanmenosta en tiedä, jääkö vain kyttäämään helpommin lelulla tehdessä. Sinänsä siis ihan hyvällä mallilla, mutta sitä intoa ja säpäkkyyttä lisää! Vinoudesta ei ehkä kannata maahanmenoissa stressata, sillä suoristunee vauhdin ja seuraamisesta tekemisen myötä jo jonkun verran. Pompputreeniä yritetään jatkaa i-m -vaihdossa (kun katsottiin samalla kaukotkin), jotta saadaan siitä vaihdosta parempi. S-m-s on jo aika hyvällä mallilla tekniikan osalta, samoin kuin m-i (ei olla lisätty vielä etäisyyttä).
Itse pitää muistaa tarkkailla kaikkea sitä ylimääräistä mitä teen esim. seuruun aikana: höpötän ja heilun kuin heinämies. Eli treeninaiheeksi eleetön seisominen ja kävely - ja SUPERpalkkojen yhdistäminen niihin elottomiin hetkiin, jotta koiralle alleviivataan, että silloin menee sikahyvin, kun en puhu enkä pukahda. Pitää treenata koiran jättämistä rauhaan ja luottaa siihen, että se tekee ja osaa, vaikka itse ei kokoajan "auta". Lisäksi puhuttiin koesuorituksen rakentamisesta, sitä pitää nyt ruveta tekemään ajatuksella. Namia on jo nyt edeltänyt sosiaalinen palkka, mutta nyt ruvetaan venyttämään palkattomuutta pikkuhiljaa. Aika myöhään ollaan tätä aloittamassa, mutta toisaalta tuntuu, että vasta kesän aikana sosiaalinen palkkaus on ruvennut oikeasti toimimaan, joten homma olisi voinut helposti kuivua kasaan jos olisin liikaa ahnehtinut. Ehkä se on parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Tehtiin vielä paikkamakuu, otin reilun etäisyyden vieressäolijaan. Palkkasin kerran välissä, enkä seissyt ihan paikallani koko aikaa, vaan liikuin joitain askelia ees taas, jotta koira pysyisi skarppina (tästä ei ehkä ole mitään iloa, menee sen saman sähläämisen piikkiin kuin seuruussa höpötys...). Olin kuitenkin pääasiassa ihan kunnollisen etäisyyden päässä. Pää pyöri, mutta asento pysyi hyvin ja maahanmeno ja istumaannousu toimi hyvin. Pari pientä piippausta, mutta ei mitään suurempaa.
Vielä varsinaisten treenien jälkeen otin Humulla joitain seuruupätkiä suoralla, seurasi tosi hyvin. Nyt olikin saanut jo hengailla puussa kiinni jonkun aikaa, ja oli heti paremmassa moodissa, palkkautui kehuista hyvin ja teki innolla, mutta rentona.
Kotona olen nyt vähän jatkanut testailua, ja ollaan onnistuttu myös istumasta maahan pomputuksissa. Tästä se lähtee.
No comments:
Post a Comment