Juhannus- ja yleistä humua

Humu sai juhannuksena aimo annoksen ihmisiä ja menoa ja meininkiä. Olimme noin 20 ihmisen voimin "maalla" Orimattilassa koko viikonlopun, ja Humppa sai harjoitella ihmisten huomiotta jättämistä (ja ihmiset koiran...). Kaikki sujui yllättävän hyvin, mutta koko ruljanssi selvästi väsytti Humua vaikka se olikin menossa mukana vain osan ajasta ja suurimmaksi osaksi yritettiin antaa sen joko nukkua tai puuhailtiin sen kanssa jossain hieman syrjemmällä. Väsymys ja stressi näkyi aika ajoin kierrosten nousulla satasen tuolle puolelle sekä löysänä vatsana, joka ei ole vieläkään täysin kovettunut. Onneksi ei ole kyse mistään varsinaisesta ripulista, mutta jos homma ei pian tasaannu täytyy kyllä miettiä, onko kyseessä sittenkin joku koiran nielusta alas päätynyt ruoka tai esine. Vatsa vain löystyi välittömästi mökillä, joten stressi vaikuttaa selvimmältä syyltä tähän mennessä.

Osasi se kyllä rentoutuakin jussina...
 Toinen terveyshuoli on edelleen korvat. Tällä kertaa ongelma vain vaihtoi korvaa... nyt vasen korva punottaa (muttei oikeastaan töhni) ja ulkokorvan sisäpinnassa on nähtävissä pieniä näppyjä. En edelleenkään ole huomannut Humun raapivan korvaa mutta näpyt kummastuttavat. Varasin eläinlääkäriin taas ajan, jotta saataisiin korvat kuntoon. Oikea onkin onneksi rauhoittunut hyvin. Tämä näppyläinen "ihottumatyylinen" punoitus vaan pistää miettimään (vielä kun vatsa on sekaisin samaan aikaan), että onko sittenkin kyse jostain yliherkkyydestä. Ajateltiin nyt vielä karsia erilaisia lihoja hetkeksi, varmuuden vuoksi. Tietenkin se mahdollinen allergisoiva aine voi olla myös kuivanappuloissa, mutta nyt toivotaan sormet ristissä, että a) kyseessä ei ole allergia ja b) jos on, se ei ole kuivanappuloiden ainesosa eikä sika...

Juhannuksena päästiin myös treenailemaan aika kovassakin häiriössä kun ihmisiä pyöri ympärillä pelaten palloa tai heitellen frisbeetä. Etenkin seuraaminen tuntuu olevan Humulle niin kova juttu, että kun tekemisen makuun vaan päästään niin ulkopuolinen maailma unohtuu täysin. Se tepsutti menemään kuin vanha tekijä ikään ja meikäläinen oli taas sulaa vahaa. Maahanmenokin onnistui hieman lievemmässä häiriössä ja kosketuskohteet vähän rankemmassakin pyörityksessä. Istumiseenkin saatiin lisättyä hieman kestoa ja etäisyyttä kohtuullisessa häiriössä. Seisomista ei treenattu...(note to self: voi jumalauta, ryhdistäydy).

Nyt pitäisi uskaltaa kohta harkita vihjeen liittämistä istumiseen. Jätä-käsky on tällä hetkellä ainoa nimetty liike ja tällä hetkellä se toimii sekä irrottamisen, että rauhaan jättämisen merkkinä kohtuullisen helpoissa tilanteissa. Istuminen tuntuu mielestäni jo valmiilta käskylle, toisaalta ehkä senkin osalta voisi ensin treenata istumaanmenoa nopeammaksi.

Nopeutta tarvittaisiin muihinkin juttuihin. Oikeastaan kaikkeen. Kosketuskohteet, istuminen, maahanmeno... kaikkia voisi nopeuttaa. Ei tekisi luoksetulollekaan pahaa (ja siihenkin pitäisi jo liittää joku "oikea" käsky, vaikka ihan kivasti se toimii lässyttämälläkin...). Lisäksi pitäisi treenata perusasentoon hakeutumista lisää ja vaikeammista kulmista. Sen treenausta on jo aloitettu, mutta se on selvästi vielä vähän vaikeaa, kun Humu on tottunut aloittamaan seuraamisen "lennosta" tai tulemaan perusasentoon siten, että olen valmiiksi koiraan selin.

Ankkaa se "noutaa" hienosti.. tosin voisi tässäkin olla lisää vauhtia ;)

No comments:

Post a Comment