Juuri kun ehdin manata pentukurssin suohon niin saatiinkin juuri sellainen tunti mitä oltiin kaivattu. Eilen pentukurssilla aloitettiin hihnakävelyn harjoittelulla siten, että ensin muut koirat olivat paikallaan ja treenasivat rauhassa katsomista ja sitten niin, että toinen koira käveli pitkin poikin hallia samaan aikaan. Sujui todella hyvin, ja vaikka Humu saattoi välillä jäädä katsomaan jotain, se lähti nopeasti mukaan ja kulki suurimman osan ajasta ihan vieressä ja kuulolla. Ei haukkumista tai suurempaa kiskomista, ainoastaan muutama jäätyminen tyyliin "tuolla ois koira... - ainiin, pitikin kävellä".
Hihnakävelyn jälkeen harjoiteltiin ihmisen tervehtimistä, mikä sekin tuli tarpeeseen. Päästin Humun moikkaamaan kouluttajaa luvan kanssa ja sen jälkeen sitä syötettiin jatkuvalla syötöllä, kunhan sen kaikki tassut pysyi maassa. Ensimmäinen kerta oli vähän holtiton ja Humu tavoitteli kerran kyykyssä olleen kouluttajan naamaa, toinen kerta sujui vähän hillitymmin. Moikkaamisessa käytettiin apuna käsikosketusta, mutta mielestäni ihan liian vähän. Kotona ollaan rauhoitettu Humua vieraiden kanssa tökkäyttelemällä käteen useita kertoja ennen itse rapsuttelua, ja se toimii jo kohtalaisen hyvin. Yhdellä tökkäykselläkin (=nenän kaivautumisella käteen jättimäisellä innolla, kun sai luvan moikata) saa toki estettyä sen ensimmäisen hypyn, mutta mielentilaan se ei vielä vaikuta.
Tervehtimisen jälkeen otettiin ihan "virallinen" ohitusharjoitus, eli käveltiin toista koirakkoa vastaan noin 1,5 metrin etäisyydellä, pysähdyttiin (temputettiin koiraa tai muuten varmistettiin, että se on kuulolla) ja jatkettiin matkaa. Humu yllätti täysin ja oli ihan messissä. Ensimmäisessä ohituksessa se hieman kuikuili alkuun taustalla odottavan koiran perään, mutta itse ohituksessa se otti pysähtyessä perusasennon ja oli nohevana kontaktissa. Toisessa ohituksessa Humun nenä venyi vähän ohittavaa koiraa kohti, mutta ilman kiskomista, ja se lähti kivasti taas mukaan kun jatkettiin matkaa. Ja otti välillä kontaktiakin, mutta ei yhtä tiiviisti kuin ekalla kerralla.
Viimeiseksi treenattiin vielä istumista, mutta Humun keskittyminen oli jo nolla ja vatsa täysi ja se olisi mielummin pureskellut treenihallin mattoa. Lelulla sen sai vielä jotenkuten syttymään ja saatiin treenattua ihan vaan istumista käskystä, hieman istumassa pysymistä ja lisäksi istumista käskystä ilman katsekontaktia, esim. katse taivaanrannassa, kylki koiraa kohti jne. Kaikki sujui Humun senhetkiseen keskittymiskykyyn nähden tosi hyvin ja olin yllättynyt, että se vielä ylipäätään suostui tekemään mitään.
Kaikenkaikkiaan onnistuneet treenit (tosin Humulle näköjään hieman liian pitkät ja intensiiviset). Pitäisi kyllä panostaa siihen, että Humu osaisi oikeasti levätä tauoilla, nyt sen joutuu pitämään kontaktissa, ettei se ala haahuilemaan (ja syömään esim. mattoa). Eikä siis ihme, että väsy iskee kun ensin 45 minuuttia koittaa pitää kontaktia. Rauhoittumisviltin harjoittelua siis vaan lisää ja joskus vielä se tulee mukaan treeneihin.
Kurssin jälkeen saatiin vielä kotonakin muutama onnistunut ohitus, tosin isommalla etäisyydellä, mutta silti. Yhdessä hihna ei kiristynyt kertaakaan ja kahdessa muussa kevyt tuntuma hihnassa sai Humun jatkamaan matkaa ja se otti kontaktia heti käännettyään pään pois koiran suunnasta. Lisäksi se luopui linnunraadosta. Tänään aamulenkillä se seurasi ja otti kontaktia hienosti ja teki paikkamakuuta matalassa häiriössä ulkona siten, että pystyin liikkumaan muutamia askelia sinne tänne. Ilmiselvästi nyt on aika siirtyä antamaan kaikki ruoka treenin yhteydessä, sillä jo muutamassa päivässä aamuruuan siirtyminen kokonaan lenkkipoluille on tehnyt ihmeitä.
Aamun keittiötreeneissä jatkettiin noutokapulan kanssa (joka on ottanut vähän takapakkia ja jouduttiin palaamaan askel taaksepäin - jostain syystä Humu ei tykkää pitää kapulasta kiinni kun se on mulla kädessä, varmaan seurausta luopumis- ja irrotustreeneistä) ja perusasentoon houkuttelulla. Vaihdoin tosin namikädellä houkuttelun kosketuskeppiin, ja itseasiassa homma sujui paljon paremmin ja suuremmalla innolla siten, vaikka kosketuskepin seuraamista ei olla edes varsinaisesti treenattu.
No comments:
Post a Comment