Perusvalmiudet: mistäs niitä sais?

Eilen alkoi HSKH:n perusvalmiudet-kurssi. Humu käyttäytyi niin äänekkäästi, että hävetti. Pätkittäin se onnistui keskittymään ja toimi hienosti, mutta suuren osan ajasta se tuijotti muita koiria tai ihmisiä tai agilitykentällä olevia koiria tai nuuski maata tai yritti löytää mitä tahansa muuta tekemistä paitsi kontaktin ottaminen siihen epätoivoiseen tyyppiin joka odotteli hihnan toisessa päässä. Voi arse. Jos kouluttaja koitti tulla lähemmäs katsomaan miten sujuu tai neuvomaan, Humun keskittyminen loppui siihen ja se yritti syöksyä moikkaamaan kouluttajaa. Jossain mun takaraivossa joku pieni päänsisäinen herne vuodatti pari kyyneltä. Ainiin, kurssin kaikki muut pennut oli ihan hiljaa. Pitääkö oikeasti ottaa käyttöön se vesisuihke? Vai riittääkö kun vaan hankkiudutaan koirien sekaan uudestaan ja uudestaan ja niiden kanssa ei vaan pääse leikkimään (paitsi kavereiden kanssa luvalla, kontaktin jälkeen)?

Treeneissä harjoiteltiin kontaktin ottamista, sivulletuloa (houkuttelulla, joka ei tunnu Humun kanssa toimivan yhtään niin hyvin kuin se, että se saisi itse tajuta... tai sitten en vaan osaa. Joka tapauksessa jopa ilman häiriötä houkuttelu vaikuttaa olevan Humun mielestä tylsää), luoksetuloa ja paikkamakuuta. Asiat sujui sillon kun ne sujui ja ei sujunut silloin kun ympäristö alkoi taas kiinnostaa enemmän. Kotiläksynä on nyt treenata paikkamakuuta ja sivulletuloa. Paikkamakuutahan Humu tekeekin jo kotona sen verran häirittynäkin, että voin ottaa muutamia askelia siitä poispäin ja takaisin, kiertää sen sivulle ja jopa käydä sen takana. Täytyy olla tyytyväinen siitä ja jatkaa treeniä. Sivulletulossa taas harmittaa, kun Humu on jo vähän hiffannut takaakiertoa ja nyt kurssilla opetellaan houkuttelemalla toista tapaa, enkä oikein tiedä pitäisikö jatkaa molempien harjoittelua vai miten. Ehkä jatkan molemmilla ja nimeän ne eri tavalla.

Tänään sitten jatkuu treenit Heiluvassa Hännässä. Tällä hetkellä se tuntuu ihan tyhjänpäiväiseltä kurssilta, joka on antanut tosi vähän apuvälineitä Humun kanssa toimimiseen. Toivoin kurssilta koirahäiriötä ja siinä toimimisen opettelua, mutta kurssilla on käytössä loossit ja loppujen lopuksi sitä toisen koiran läsnäolon sietoa tulee harjoiteltua minimaalisesti. Toivoin myös neuvoja Humun motivoimisessa kun muita koiria on lähistöllä, mutta ainoa käyttökelpoinen neuvo on palkita tosi pienistä asioista, jotta Humun motivaatio tehdä mun kanssa syttyy ja säilyy. Kysyin, että mitäs sitten, kun ne namit tai lelu ei kelpaa intopiukeana olevalle koiralle. Vastaus oli, että sepä on sitten vähän vaikeaa. Aha. Joo, niin on. Kun nyhdin lisävinkkejä irti, oli vastaus peittää koiralta näkyvyys toiseen koiraan - kokeilin tätä muutaman päivän ajan ja lähinnä tuntuu, että se tekee hommasta isomman numeron, eikä millään tavalla ainakaan edesauta namien kelpaamista tai sitä että minun kanssani on kivaa.

Piristykseksi treenasin hetken Humun kanssa kotona pieleen menneiden treenien jälkeen. Syötin myös tänä aamuna koko aamuruuan lenkillä treenaten. Humu toimi kuin unelma tutussa ympäristössä ilman läsnäolevia koiria (pyöräilijät oli vielä ihan ok). Se otti kontaktia ja seurasi kohtuullisen pitkiä pätkiä, meni maahan ja lähti metsään vasta vapautuksesta, toi kepin, kulki vetämättä ja oli suloinen ja fiksu pentu. Miten tuon saisi siirrettyä sinne koirien keskuuteen? Ehkä joskus.